HAPPY FRIENDSHIP'S DAY

Tänään on vietelty ystävänpäivää brittiläiseen tapaan naurettavan kaupallisissa merkeissä. Oli kaukosuhdeleskeltä suoranainen itsemurha lähteä ystävänpäiväillalliselle ihmisten ilmoille, kun toinen toistaan söötimpi pari käveli vastaan huulet toisiinsa liimautuneina oikein ällöttävän onnellisen näköisinä. Eivaan, ystävänpäivä on oikein kiva päivä ja noin minäkin tekisin. Jos vain satuttaisiin joskus samalle mantereelle.

Mutta asiaan. Aamulla herätessäni aloin pommittaa parhaita ystäviäni toivotusviesteillä. Mielestäni tarkoin harkittuun ja piristävään toivotukseen sain Luisilta pian vastauksen "Happy Thursday to you too" ja mietin ihan äimän käkenä, että mitä täällä oikein tapahtuu, onko meillä joku kina minkä olen vain unohtanut. Lopulta kuitenkin ymmärsin yskän: Luisilla on ollut viime aikoina pari risua rakkaudessa, eikä se siksi ollut oikein juhlatuulella lähettäessään espanjalaisella sarkasmilla maustetun toivotuksen. Mutta haloo, sehän on YSTÄVÄNPÄIVÄ? - Niin meillä Suomessa. Ei täällä. Itse sain osakseni koko päivän toinen toistaan oudompia reaktoita, kun kaulailin naispuolisia tuttaviani toivotellen onneni kukkuloilla hyvää ystävänpäivää. Lopulta tämän ahaa-elämyksen saatuani menin pari kertaa suoraan asiaan ja kyselin kansainvälisiltä kavereiltani, että mites teillä, onko tää rakkaus- vai ystäväpäivä. Ja poikkeuksetta, päivä on tosiaankin tarkoitettu vain pareille. Joka päivä oppii uutta. Ainiin. Koska olin niin överi-ystävänpäivä-hölmö enkä osannut käyttäytyä toivotusteni kanssa, sain Julialta illalla lahjaksi pahvisen sydämen muistoksi tästä kulttuurielämyksestä. Hyvä niin, koska rinnassani pamppaileva suli sillä sekunnilla!

Vähän asiaa tutkittuani varmistui muisteluni siitä, että tähän liittyy jotain antiikin avioliiton jumalattaria sun muita, miksi koko perinne on ylipäätään saanut alkunsa. Eli kurjaa myöntää: jollekin suomalaisparalle on vain sattunut 80-luvulla melkoinen emämunaus, kun juhlapäivää tulkattaessa Valentine's Day ristittiinkin ystävänpäiväksi. Toisaalta, hyvä niin. Rakastavaisillahan on vuosipäivänsä ja joulut ja uudetvuodet sun muut kissanristiäiset (ja nyt siis puhuu seurusteleva neiti). Ystävät siis ehdottomasti ansaitsevat päivänsä!

Siispä. Rakkaat ystäväni siellä kaukana. Mulla on teitä hirveä ikävä, ajattelen teitä joka päivä. Hyvää ystävänpäivää <3

JUST NOW

BIG HAIR DAY

Aina väärään suuntaan törröttävien latvojen ja epätasapitkien sivujen (katkelleet hiukset muistutuksena blondiajoista) värittämä päivittäinen polkkaaminen alkoi käydä niin kovasti hermoille, että yksi kaunis ilta liimasin päähän vanhat clip-onini. Ja voi että miten hiukset voikin kohottaa filistä, en edes muistanut kuinka naisellinen olo pitkätukkaisena on! Koska mun polkka on aika tasapitkä ja paksu, takaosan kanssa saa olla aika porkkanatarkkana, ettei oman tukan raja jää törösti näkyviin, mutta muuten nuo rotanhännät mahtui sekaan mielestäni oikein nätisti. En tosin tiedä oliko niiden kokeilu kovin kannattavaa, nyt haikailen moisten perään joka aamu, ja polkka tuntuu vaan entistä kamalammalta. Se oikeasti vaikuttaa paljon, tuntuu ettei vaatteetkaan näytä niin kivoilta, kun tukassaan ei viihdy! Yritän kuitenkin sinnitellä ilman jatkoja, haluan omasta hiuksesta nyt niin luonnollisen terveen ja paksun kun vain olla ja voi. No sinkkiä vaan nassuun :)

Asukokonaisuuden luovuudella ei paljoa hurrailla, tää oli taas niitä "kaikki pesussa, pue mitä jäljellä on"-iltoja. Toimi kuitenkin kohtuullisesti kun kyseessä oli sellainen puolihullu istuskelu-loungeilta. Ja mitä sitä valehtelemaan. En mä ole luova.

Toivon, että te kaikki rakastatte meidän kämpän esteettisen raikasta kokolattiamattoa ja keltaista kattolamppua, joka baarista yöllä kotiin tullessa on ah niin ihanan sokaiseva.

TOP TIP: DRY SHAMPOO

Päivittäinen hiustenpesu verottaa ja haalistaa väriä ja vie tämän lisäksi tuhottomasti aikaa. Laittautumishommista tippuu helposti vähintään tunti pois, jos skippaa sen perinteisen harjanmetsästys-selvitys-suihku-harjaus-kuivatus-operaation. Siksi haluan julistaa tätä ilosanomaa niille viimeisillekin villahousuille, jotka eivät vielä kuivashampoota ole päätyneet kokeilemaan: se todella pelastaa pinteestä! :) Itse saan pitkitettyä hiustenpesua helposti parikin päivää silti niin, että tukka näyttää vielä jokseenkin freesiltä. Plus käytän kuivashampoota ihan puhtaaseenkin tukkaan tuomaan pitoa ja rakennetta, riittää lakankin korvikkeeksi arkimeningeissä :)

Kuivashampoo on kuitenkin monelle jo tuttu konsti, eikä postauksen alkuperäinen idea ollut esitellä taas yhtä nerokasta trendiä kaksi vuotta myöhässä. VAAN: Olen vihdoin löytänyt kuivashampoon, joka ei tee tummaankaan tukkaan tuota joka naisen rakastamaa leipuri-efektiä, eli jauhoista ja könttistä kuivashampoolla kyllästettyä tyveä. Batiste on siis ensimmäisten joukossa (viimeinkin, haloo!) bongannut myös tummaveriköiden tarpeet, ja myy ruskean sävyille sopivaa kuivashampoota. Se myös tuoksuu karkilta, sellaiselta imelän tyttömäiseltä hajuvedeltä, en osaa päättää tykkäänkö siitä vai en. Tulee mieleen nuo yläasteajat, millon kaikkea kosmetiikkaa koski more is more :D 

Putellin hinta, mitä en tietenkään muista tarkasti, on erittäin kohtuullinen, varmasti alle kymmenen euroa. Tietty sillä varauksella, että tätä saa Suomesta? Muistaakseni ainakin Kicks ja Sokos ovat myyneet Batisten muita tuotteita. 

HEVOSTELEMASSA

Jep, viikko varmaankin on vierähtänyt edellisestä postauksesta ja mulla ei ole yhtään mitään hyväksyttäviä selityksiä. Olen ollut kiireinen tehdessäni en yhtään mitään, eikä ole tapahtunut mitään raportoitavaa vaikka on tapahtunut tosi paljon. 

Täällä tulee vähän väliä sellaisia hetkiä missä mietin, että vitsi en ois ikinä uskonut olevani joskus tälläisessä tilanteessa. Ihan tavallisia tilanteita, mut silti sellaisia mistä tekis mieli soittaa äidille. Välillä koulussa, kun seison luokan edessä tietämättä hitustakaan siitä mitä olen tekemässä, välillä paikallisen ripsitädin kotona, kun sen chihuahua haukkuu ja puhutaan brittiläisestä lastenkasvatuksesta Dr. Philin huutaessa taustalla, tai ihan missä vaan. Siksi mä päätin, että alan tallentaa puhelimeen ihan niitä maailman turhimpiakin kuvia, jotten unohtaisi mun täällä eletttyjä arkikuvioitakaan! 

Eilen oli taas tallipäivä. Kesken koulupäivää siis haisevat kamppeet niskaan ja hurukyytiä kaupungin ulkopuolelle, missä Gleneagles talli pitää majaansa. Siellä pari tuntia raitista ilmaa, mielen virkistystä, hammasten kiristystä ja virtaavaa hikeä. Tunnin jälkeen on aina ihan mieletön fiilis, varsinkin jos olen ymmärtänyt enemmän kuin puolet annetuista ohjeista ;) Tämän jälkeen sitten mulla ei tietenkään ole aikaa suihkulle, vaan vaatteidenvaihto tallin ulkovessassa kylmän hien palellessa ja takaisin luennoille, entistäkin haisevampana. Tehokasta ajankäyttöä, etten sanoisi! 

P.S. Miksi mun blogin fontti on vaihtunut paksummaksi ja rumemmaksi ilman lupaa? IT-tuki siellä kotona, hjälp hjälp!