27 April 2014

(SIGHT)SEEING IN BARCELONA

Siitä on jo viikko kun toivuttiin Luisin kämpillä päänsärkyjen päänsärystä Barcelonan bailujen jälkeen, joten lienee korkea aika palailla Espanjan auringon alle ja pistää kuvia tulemaan. Postauksen teema on yleinen höheltäminen Barcassa, siksi sulut otsikossa. Mä ajattelin, että Sagrada Familiat, Gaudit ja muut kaverit te löydätte halutessanne googlesta, joten keskityn olennaiseen - eli meihin ja mitä me tehtiin!

Meidän eka aamu alkoi tukevalla aamupalalla Luisin kattoterassilla. Söin keksinmakuista jogurttia. Oli lämmin, pysty pitämään hametta, kuunneltiin hyviä biisejä ja mietin et voisin muuttaa Barcelonaan. Sen kaupungin värikkään ilmapiirin aisti jopa autiolta katolta. Mut kyl mä sittenkin rakastan Berliiniä. 

Kaikista hauskinta päivässä oli se, ettei oikeestaan tehty mitään mitä oltiin suunniteltu. Mä en edelleenkään tiedä mitä nähtävyyksiä mä näin koska Luis oli mun opas ja me keskityttiin lähinnä kaikkeen muuhun hauskuuteen (mä ihan oikeasti unohdin ottaa kuvan Sagrada Familiasta). Lisäksi, se lausui kaikki nimet niin katalonialaisittain ettei mulla ollut mitään saumaa ymmärtää missä me oltiin.

Ajeltiin päivä keltaisella superhellyyttävällä citycarilla ympäri Barcelonaa popittaen Call me maybeta niin että jälkeenpäin hävettää (halukkaat voi tarkastaa Instagramista @essiini klik). Syötiin, juotiin ja naurettiin. Paras sightseeing naismuistiin!

24 April 2014

THEY SAY YOUR HOME IS WHERE YOUR HEART IS

…So where is mine? 

Viime postausta kirjoittaessani en miettinyt hetkeäkään, oonko mä Berliiniin Barcelonasta palatessani tullut kotiin. Sitten yhden teistä kysymys sai mut pysähtymään; olenko mä siis Suomessa nyt? Ei, vaan kotona. Toisessa kotona.

Mä en tiedä mistä mun jano maailmalle kumpuaa, mutta asuttuani pari vuotta ympäriämpäri yksin, kodin käsite ei ole mulle enää niin konkreettinen. Otsikkoonkin viitaten luulen, että mun sydän on näiden seikkailujen varrella ripoteltu niin moneen paikkaan, etten osaa kaivata mihinkään tiettyyn niistä. Jossain korvan takana tietty kutittaa kaipuu ylipäätään Suomea kohtaan, mutta se ei tunnu ollenkaan pahalta. 

Ainoa mikä ulkomailla asumisessa painaa, on ikävä rakkaita kohtaan. Välillä tuntuu, että elän kahdessa todellisuudessa - toinen Suomessa, koko se turvallinen elämä mitä on rakentanut pienen ikänsä ystävineen ja toinen Berliinissä, mun hektinen elämä numero kaksi unelmaduunin ja mahtavien uusien ihmisten kera.  Näiden kahden välillä tasapainottelu tuntuu joskus hankalalta, kun haluais olla kaikkea kaikille. 

Se mitä mä kuitenkin luulen oppineeni on se, että tää elämä on pitkälti kiinni pitämisen ja irti päästämisen välisen balanssin etsimistä. Uskon, että kaikki, mikä on kiinni pitämisen arvoista mun monissa kodeissa, ei tuu katoamaan - olin mä sitten missä tahansa. Berliini on koti nyt, vaikka kaipaankin ihmisiä muista kodeista valtavasti. Lennot ei oo kalliita!

23 April 2014

KOTONA

Palasin viime yönä Barcelonasta kotiin yllättävän minimaalisella määrällä matkatavaraa (tarkasti 8 kg) mutta sitäkin rikkaammilla hetkillä ja muistoilla varustettuna. Ja parillaviidelläsadallamiljoonallakymmenellä kuvalla tietty, be warned.

Mä kirjoitan oikealla kädellä ja pidän silmiä auki vasemmalla, joten ihan säästääkseni teidät älyttömyyksiltä jätän deepimmät tarinoinnit huomiseen. Mutta viis päivää tuntu päivältä, nyt väsynyt mutta onnellinen. Kyllä mä väitän että ystävyydenkaltaista tosirakkautta saa etsiä.

Hyvää yötä x 


14 April 2014

VANHA KUNNON FARKKUPAITA

…Yhdistettynä mun ultimate favourite nahkashortseihin! Olin metsästellyt moisia jo pitkän aikaa, kunnes kyynärpäätaktiikalla sain kalastettua oman kokoni Alexanderplatzin Zarasta. Hankinta olikin jokaisen siihen käytetyn metsästysminuutin arvoinen, sillä mun täytyy aamuisin tsempata pukeakseni päälle normifarkut. Ne tuntuu niin normeilta. 

Mä alan kaivata mun Suomessa asuvia kevätvaatteita. Tätäkään outfitia ei nyt millään värien kirjolla ollut pilattu, vaikka siinä toistaiseksi viihdyinkin. Pinterest siis tulille ja Barcaa odotellemaan!

13 April 2014

EASTER 2014

Puhuin salamyhkäisesti viime postauksessa pääsiäissuunnittelusta tänä viikonloppuna. No en mä paljoa mitään suunnitellut, lauantai meni sängyn pohjalla pötkötellessä kun fiilikset muistutti lähinnä Himosjuhannuksen jälkeisiä meininkejä. Tukkaan sattu niin että silmissä sumeni, kerrankos sitä. 

Mutta, tattadadaa: onneks mä ennakoin oman saamattomuuteni ja oon bookannut lennot Luisin luo Barcelonaan hyvissä ajoin! En vois olla enempää innoissani - jos Luisin näkeminen Vaasassa on huippua niin mites toi Barcelona!? Mun silmissä siintää sangria ja taukoamaton auringonpaiste. Ja pari Zaraa.

Ainut asia hampaankolossa on 10 kilon matkatavararaja. Sinne suuntaan ok, mutta paluulento? Nimittäin mulla on vahva tunne kevätshoppailusta tällä hetkellä. Paljonkohan maksaa lähettää paketti Barcelonasta Berliiniin? Neljä päivää aikaa selvittää.

11 April 2014

FRIDAY NIGHT FEVER

Pari rikkoutunutta puuteria, vesilasissa uineet kuulokkeet, lenkeillä kenkkuillut polvi ja muutama muu satunnaismuuttuja tän viikon osalta saa mut hengähtämään erittäin syvään nyt kun vihdoin on perjantai. Ilon kautta! 

Viikonloppu on pyhitetty kaikelle kivalle mitä haluan tehdä, mutten vielä tiedä mitä se on. Ehkä vähän juoksua, ehkä vähän enemmän pääsiäisreissun suunnitelua ja aika varmasti eniten tyttöjen laatuaikaa. Mun pitäis myös alkaa etsiä uutta asuntoa, muttei millään huvittais. Hauskuus ennen kaikkea. 

Nauttikaa viikonlopusta x

09 April 2014

SUSHI TIME

Sushi tarkottaa yleensä joko tosi hyviä treffejä tai tosi deeppiä girl talkia. Kunnia näille molemmille, mutta tällä hetkellä elämä tuntuu niin äärimmäisen hektiseltä, että pöytään istuminen välillä jonkun sellaisen kanssa jonka kanssa voi vaan olla hiljaa on huippukivaa ja ainutlaatuista. 

En tiedä mistä moinen epäbalanssi kumpuaa, mut tuntuu että teen miljoonaa asiaa samaa aikaa, hukkaan matkalla puolet omaisuudestani ja lopulta en saa edes mitään aikaiseksi. Kauhea kiire koko ajan, mut silti elämän to do-listan loppu ei edes häämötä. Onko tää se oravanpyörä mistä kaikki aikuiset puhuu?

Haluisin skypettää kaikille rakkaille kotiin. Haluun myös viettää aikaa mun uusien kavereiden kanssa. Sit mä haluan juosta neljänä iltana viikossa jotta voin pukea napapaidan kesällä festareille. Ainiin sit mä haluun käydä joka maailmankolkassa, ja myös olla hyvä töissä. Ja kokata hyvää terveellistä ruokaa kotona. Lakkailla vähän kynsiä ja käydä myös ostoksilla ja kirjoittaa blogia. Mission impossible ja tuloksena on kaaos nimeltä Essi, shit. 

Ja koko postauksen pointti oli et rauhotuttiin eilen Adrin kanssa sushin äärellä ja tajuttiin että life is a mess, a beautiful one. 

08 April 2014

ALL I WANT IS EVERYTHING

Viime postauksessa vilahtaneesta kollaripaidasta tuli pari kyselyä, joten tässä vielä näytille samaisen chillailupäivän asua. Paita on löytö Mauerparkista jokunen viikko sitten, vintagea, kerrankin kävi tuuri! 

All I want is everything kuvaa aika lyhyesti mutta ytimekkäästi mun fiiliksiä elämästä. Aika Zalandolla vaan hurisee silmien edessä ja alan oivaltaa, että tääkin hyvä loppuu joskus ja mun pitäis ehkä miettiä mitä haluan. Mä oonkin alkanut miettiä mitä mä sitten harjoittelun jälkeen haluan. Kaiken! 

Tuntuu että maailma on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia polkuja, mutta ensitöikseen pitäis valita mitä niistä haluaa kulkea, ennenku voi pistää silmät kiinni ja nauttia matkasta. Tällä hetkellä mä vielä odotan että se polku vaan pöllähtää mun eteen.

Olipas deeppiä. Ihanaa viikonalkua kaikille!

06 April 2014

MAUERPARK MOOD

Viime sunnuntaina mittari helähti Berliinissä yli kahdenkympin ja meidän sekalainen sakki espanjaa, norjaa, suomea ja ruotsia otti suunnaksi Mauerparkin. Päivä lunasti paikkansa ehkä yhtenä parhaista ikinä. 

Perinteiden vintageosaston sijaan me parkkeerattiin vakaasti viheriön puolelle tukevin eväin varustettuna - ja uskokaa tai älkää olut maistui jopa munkin mielestä ihan taivaalliselta siinä pötkötellessä. Puistossa oli porukkaa kun Salppurin kisoissa ja musiikkia tulvi viidestä soittimesta meidän ympäriltä, mikä loi sellaisen kauniin sekasortoisen ja chillin ilmapiirin. Meidän leirin jäsenet tuli ja meni milloin vessaan, milloin vohvelille ja milloin katsomaan katutanssia, mutta tukikohta tönötti samassa kohtaa aamusta iltaan. Naapuritkin vaihtui moneen kertaan ja maailma taas avartui. Viihdyttiin senkin jälkeen, kun moni muu pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa. Voi kun aurinko ei ois laskenut ollenkaan, mä olisin varmaan vieläkin tuolla.

Tänäänkään keli ei kohtele kovin kaltoin, joten suuntaan pian kesän ekaan Open Airiin. Mua on alkanut huolestuttaa se fakta, että mun alkuperäisestä Berliini-ajasta on kulunut nyt puolet. Eikä mulle ole suunnitelmaa. Vielä.

01 April 2014

SPRINGSPIRATION?

Kausi alkaa jo kovaa vauhtia vaihtua kevääseen/kesään, ja munkin oli aika viimein katsastaa Kudamin kevätanti täällä Berliinissä lauantaina!

Ihan vielä ei inspistä löytynyt, vaikka aurinko porottikin täydeltä taivaalta ja panostettiin jopa taukojuomiin terassilla. Näiden seurauksena oli vaan hillitön hihittely ja jäätävä vessahätä koko loppukierroksen, mutta tulos yhtä tyhjän kanssa. Jäi shortsit ja jumpsuitit siis tältä erää rekkeihinsä roikkumaan - ehkä tälle keväälle pitää antaa lisää aikaa vallata vaatekaappi?

Kiitos Aleksandran pitkästä aikaa vähän päivän varustusta :)

SITE DESIGN BY RYLEE BLAKE DESIGNS