29 November 2012

Oon ollut hullaantunut rusetteihin jo jonkin aikaa. Tungen niitä hiuksiin, kaapista löytyy rusettivöitä, haluan niitä sisustukseen ja tyrkytän niitä poikaystävälle (less is more ;). Nyt vihdoin löysin Pull&Bearin nettikaupasta kelpohintaan oman mirrillä dekoreeratun paidan, joka halusi muuttaa Southamptoniin. Päätin hyvää hyvyyttäni tarjota sille rakastavan kodin ja heti ensituntumalla se saavuttikin paikkansa lemppareiden joukossa!

Näillä eväillä tänään, nyt illan rientoihin :)


     

           

CHILLY DAY

Tänään oli ilmoilla ekaa kertaa talven tuntua, sai huivia jo kietoa tiukasti kaulaan. Onneks mulla on kuitenkin kiire aina joka paikkaan, joten matkoilla aasta beehen ehtii harvoin palella. Ei todellakaan sillä että olisin poikkeuksen kiireinen, vain auttamattomasti aina myöhässä. Toistettiin myös Luisin kanssa tänään joka keskiviikkoinen traditio: operaatio kouluunlähtö vaati monen monta tekstaria (I will be late-5mins-4mins-3mins-I´m at ur door!), unohdusta, puoli tuntia ylimääräistä aikaa, jogurtti-banaani aamupalan koululle  juoksemisen lomassa ja vähän hermojen kiristystä. Ollaan kyllä maailman surkein tiimi: luotan Luisin olevan enemmän myöhässä, joten miksi sitä turhaan kiirehtiä. Valitettavasti  herra vaikuttaa käyttävän samaa taktiikkaa.

Viilenevistä ilmoista huolimatta nahkatakissa sitkeästi painellaan, aion turvautua toppatakkiin vasta Suomessa!


28 November 2012



Taas on yksi sohelluksen täyteinen keskiviikko takana! Pidin tänään englannin kurssilla pikkupresentaation valitsemastani yllä olevasta kuvasta, joka on napsaistu Dakarin Fashion Weekilta (Dakar Fashion Week, Vincent Boisot), Senegalista. Ei kovin hohdokas tai tyypillinen ympäristö kohauttaville muotiluomuksille, eihän? Kuva vangitsee mielestäni mielenkiintoisen hetken, ja sen koko värimaailma ja tunnelma on täynnä kontrasteja. Mutta se riittäköön siitä, kukin tehköön omat päätelmänsä ;) 

Tehtävänä oli siis analysoida kuvaa ja miksi on sen valinnut, mikä meni omalta osaltani harmillisen penkin alle. Se on kumma, miten arkena suu käy kuin Lilla Myyllä, mutta niinä harvoina hetkinä kun joku oikeastaan jaksaa kuunnella mitä sanottavaa mulla olisi, niin menen aivan jäihin. Todella vakuuttavaa. Jälkeenpäin tekee mieli polkea jalkaa, kun ei saa itsestään ulos sitä mitä haluaa. Pidin tehtävänannosta paljon ja olin ihan liekeissä valitsemastani kuvasta, mutta änkytykseksi se meni. Toivon tosi hartaasti, että englannin kieli tästä vielä kehittyisi ja harjotus ja jatkuva kielikylpy tuottaisi tulosta! Tällä hetkellä arkikieli sujuu mutkattomasti, mutta vähän syvemmän akateemisen sanaston (sen, jonka tiedän muhivan mun jossain aivolohkossa) käyttö antaa vielä odottaa itseään. Toimikoon tämä postaus nyt traumaattisen kokemuksen jälkikäsittelynä, jospa saisin sen käännettyä kehitykseksi!

Kuva on peräisin World Press Photo Contestin voittajagalleriasta, käykää ihmeessä kurkkaamassa. Vaikuttavia kuvia ja pysäyttäviä kohtaloita, itse ainakin upotin selailuun koko illan. En malta olla laittamatta  kuvaa parista tarinasta, jotka ansaitsee tulla kuulluiksi (kuvateksteissä linkit tarinoihin). Olisin varmasti valinnut jonkin näistä, jos olisin pystynyt puhumaan niistä liikaa herkistymättä/kiihtymättä. 

NEVER LET YOU GO,  Alejandro Kirchuk
JASON & ELYSSA, Darcy Parilla 

27 November 2012

WORKING HARD

Lemppariopettajani sähköpostiviestiä lainaten: 

"In case you are worried that we are in the middle of a drought as we have not had any rain for nearly an hour - don't worry, there is plenty more on the way."

Viikko on siis polkaistu käyntiin melkoisen vetisissä merkeissä, mutta traditiostani kiinni pitäen aion sitkeästi unohtaa sateenvarjoni kotiin myös jatkossa! En osaa oikein valita olenko iloinen siitä, että ulkoilmaan riittävät lämmikkeeksi neule ja kevyt bleiseri, vai kiristääkö suunnattomasti tämä leuto sade-ilmasto ja hytisisinkö mieluummin pakkasessa. Vielä puoli vuotta aikaa tulla tässä dilemmassa johonkin tulokseen. 

Tiistaipäiväni kului yksitoikkoisissa merkeissä kirjastossa koulutehtävien parissa ahkeroiden. Käytin aikani lähinnä analyyttiseen pohjatyöhön, onhan hyvin suunniteltu puoliksi tehty! Ennen varsinaista toimeen tarttumista on vähintäänkin relevanttia tiedostaa esseestä puuttuvien sanojen prosentuaalinen osuus vaaditusta (ettei vahingossa mene ylitöiksi), laskea säännöllisesti saavutettu lukutehokkuus sivuissa per tunti ja vaikkapa tehdä tästä muistiinpanoja, kartoittaa vieressä istuvan opiskelijan edistymistä (ettei se vain heittäydy laiskaksi) ja tarkkailla herkeämättä vesipullon hupenemista, ennen kuin on liian myöhäistä. Ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä kannattaa unohtaa adapteri kotiin, jotta oma kannettava simahtaa heti sen jälkeen, kun olet tarkistanut facebookin päivän polttavat.

Kamera on edelleen huollossa, en tiedä missä, enkä tiedä milloin sen saan. Kiitos nykyaikaisten tehokkaiden asiakaspalvelusysteemien, kun mihinkään ei voi enää soittaa. Muillekin tuttu ilmiö tämä please check Frequently Asked Questions? If for any reason your question has not been answered, go home and stay stupid.






26 November 2012

HOME ON A BUDGET?

Koti on aina ollut mulle tosi tärkeä paikka. Sen täytyy olla persoonallinen ja rakas ja sinne palaamisesta täytyy voida nauttia täydellisenkin matkan jälkeen. En ole mikään siisteyshirmu, mutta kodin järjestäminen ja kaunistaminen on ehdottoman terapeuttista. Saatan olla arkisin kuin kävelevä pyörremyrsky viskoen vaatteita matkani varrelle ja jättäen likaisia tiskejä lojumaan kiireestä riippuen melkein mihin tahansa (anteeks äiti), mutta sitten hengähdyshetken koittaessa kodin ruotuun palauttaminen on ensimmäisiä prioriteetteja. 

Tässä piilee varmasti joku psykologinen kommervenkki: tapoihini kuuluu hukata ja hajottaa kaikki mitä käsiini saan, niin ehkä koti on mulle sitten se pysyvä ja stabiili juttu elämässä: sitä ei ainakaan voi unohtaa minnekään. Siksi tuntuu niin kunnolliselta, kun kaukosäätimet ovat yhdensuuntaisesti yöpöydällä ja kengät täydellisessä rivissä. Voin edes joskus leikkiä olevani huolellinen. 

Tänne muuttaessani mietin, että millä tempulla tästä 12 neliön karmealla kokolattiamatolla, ja uskokaa tai älkää MAAILMAN rumimmilla verhoilla varustetusta luukusta saa kauniin harmoonisen pikkukodin. Mutta kauan eläköön skandinaavinen yhteistyö! Muutama reissu Ikeaan niin tulevaisuus näyttää jo paljon valoisammalta, eikä ainoastaan halpojen lihapullien ansiosta. Yllättävän pienillä investoinneilla olen mielestäni saanut opiskelijaluukusta edes vähän oman näköiseni (niin oman näköiseni, kun Ikean tuotteilla voi saada) :)
Budget decoration!


Siinä muutamia opiskelijan lompakolle sopivia löytöjä, kaikki pettämättömästä Ikeasta, eikä näitä edes tarvinnut koota. Reilulla viidellä kympillä saa jo paljon kotoisaa ilmettä aikaan! Joitain hintoja jouduin muuttelemaan punnista euroiksi summamutikassa, kun Suomen Ikean sivuilta ei kaikkia tuotteita löytynyt. Lopuksi vähän vilauksia lopputuloksesta, mihin budjettiin katsoen olen erittäin tyytyväinen :) 





             

Yleisön pyynnöstä kuviin pääsi myös hra Luppacorva, joka yksin asuessani kuuntelee kiukutteluani :)

24 November 2012

HUNTED

everyday BOOTIES

1. PERRY Premium Strap Boots (Topshop) 2. Side Zip Boots by Sixty Seven (Topshop) 3. Filippa K Grey Bootie (Nelly) 4. ACNE Cypress Contrast Black (acnestudios.com) 5. Alexy Platform Chelsea Boots (Topshop)

Kyllä, taas naista viedään! Kenkävarastostani uupuu edelleenkin ehdottoman välttämättömät nahkanilkkurit, joita olisi helppo yhdistellä melkein mihin tahansa farkuista hameisiin ja arkisesta juhlavaan! Hakusessa on ajattoman tyylikäs pari, joissa tarpeeksi korkoa siroon olemukseen, mutta silti riittävän mukavat koko päivän kestävään koulu-kaupunki-nähtävyysrundiin. Tänä syystalvena mieleen oon jäänyt erityisesti suorat ja graafiset korot, joten nämä omaavat kandidaatit otetaan erityisharkintaan. Värin täytyy ehdottomasti olla musta, haluan näistä luottokaverit. Miksi tämä tuntuu taas niin mahdottomalta, sen kerran kun jotain yrittää etsiä?

Katsastelin nettikauppoja inspiraation vuoksi ja nappasin ylle muutamat lempparit. Näistä ehdottomat suosikit Filippa K ja Acne, mutta eipä taideta tämän neidin budjetilla moisista edes haaveilla. Nuo Alexyt kävinkin Topshopissa jo koekävelemässä, mutta jotenkin ne tuntui (ja näyttikin) vähän turhan möhköiltä, se siro ja ajaton tuntu uupui! Olen kuitenkin varma siitä, että sitkeys palkitaan ja jatkan etsintää. Haluan näistä tosiaan luottokengät, joten kompromissiratkaisuihin ei ole varaa! Ainiin ja vielä yksi avainsana. Nahka, nahka, nahka.

BRISTOL & BATH

Edellisestä postauksesta on surullisen kauan, enkä oikein osaa luetella muita kuin tekosyitä: kamera huollossa, paljon kiireitä ja samalla ei yhtään mitään päivitettävää. Se kyllä harmittaa oikeasti, että kuvamateriaalin saaminen vaatii tällä hetkellä kamppailua ja sen myötä ei ole ollut motivaatiota tarinoida ahkerasti. 

Elämä täällä on aika lailla tasaantunut ja alan huomata, kuinka alkuhuuma alkaa hälvetä. Bilekauden huipulta on tehty roteva mahalasku kouluhommien pariin, eikä kutsuja kissanristiäisiin satele enää kun vain joka toinen päivä. Itse olen varmasti tehnyt mallisuorituksen ahkerassa laiskottelussa: Kuinka voi koko ajan olla niin kiireinen tekemättä yhtään mitään? Tästä syystä jonossa on jos jonkinmoista esitelmää ja esseetä, mitkä ei valitettavasti tunnukaan hoituvan niin vikkelästi kuin kotisuomessa - johtunee varmasti meiltä vaadittavasta "riittävän akateemisesta englannista", eikä vaihtareita todellakaan armahdeta tässä oikeaoppisuudessa. Perusvarustuksen lisäksi käsillä on siis herkeämättä sanakirja, akateeminen kielioppi ja vielä paikalliset viittaus-ohjeet. Jos tällä ei opi niin ei sitten millään!

Jotta elämä ei kuitenkaan ehtisi käydä liian tylsäksi, teimme viime viikonloppuna kaveriporukalla reissun Bristoliin ja Bathiin. Molemmissa kaupungeissa vietimme yöt hostelleissa ja päivät kahlasimme katuja kartat käsillä, imien mahdollisimman paljon ympäröivää kulttuuria muistettavaksi. Bristol, karkeasti puolen miljoonan asukkaan suurkaupunki Lounais-Englannissa, oli ensimmäinen etappi. Ilmapiiri oli teollisen karkea ja päällimmäiseksi mieleen jäi kadut täyttävä elämäntäyteinen vilske ja kukoistava katutaide, kaupunki tuntuu olevan kirjava kulttuurien kohtaamispaikka. Metsästimme parin tunnin mittaisella kävelykierroksella Banksyn, Bristolilaissyntyisen katutaiteilijan varhaisimpia luomuksia.  

Yksi kuuluisimmista Banksyn töistä Bristolin sydämessä, "Alaston mies".

1250 mailia Helsinkiin
Bristolin modernin taiteen museossa mieletön vesi-installaatio herätteli koti-ikävää Suomihenkisyydellään!

Reissun huomattavan vahva suomalais-edustus! :)

Puolet viikonlopusta vietettiin Bathissa, joka ainakin itselläni nousi näistä kahdesta ehdottomaksi lemppariksi. Huomattavasti pienempi, viehättävä pikkukaupunki, tunnettu mm. Jane Austenin kotipaikkana. Kaupungin kiemurtelevat kadut täyttyvät pienistä erikoisista putiikeista vintagevaatteista ihanaan sisustamiseen, oikea joulutunnelman kehto! Viimeisen illan Bathissa vietimme erasmus-elämälle vähän turhankin hienostuneissa merkeissä, kun päätimme piipahtaa paljon puhutussa paikallisessa kylpylässä. Aromaterapiasaunoissa rentoutuminen kyllä kruunasi rankan viikonlopun, vaikka lysti olikin naurettavan kallista.

Nyt on siis tämä hienohelmaksikin haukuttu neiti läpäissyt kiitettävin arvosanoin hostelli-selviytymiskokeen (silti ne vessat oli kamalia). Eikä matkan varrelle unohtunut/hukkunut kuin puoli omaisuutta, ehkä ensi kerralla vain yksi neljäsosa? Suurkiitos kaikille ihanille matkakumppaneille, vaikka puolet eivät tästä tekstistä mitään ymmäräkään. Oli mieletön reissu!

Kiitos myös Paulalle ja Juulille kuvista, taidankin jättää kamerani huoltoon kun näyttää tulevan parempaa materiaalia ilman sitä...




14 November 2012

LONDON


Olen varmasti ollut Lontoossa enemmän eksyksissä kuin kartalla. Tällä kertaa suoritutin isällä sellaisen maratonin, että väitän lyöväni Nelosen Matkaoppaat mennen tullen: Tower of London, Tower Bridge, St. Paulin katedraali, Covent Garden, We Will Rock You-musikaali, Piccadilly Circus, Madame Tussaud´s ja Camden Market - kaikki tämä vuorokaudessa. Välillä vähän hammasta kiristi ja varpaita kolotti, mutta isä oli ekaa kertaa lomalla Lontoossa, niin pitihän sen saada reissusta kaikki irti ;) Aina kun se alkoi kiukutella, vein pubiin ja tuikkasin sille tuopin, niin johan jaksoi taas taittaa monta mailia.

Ekaa kertaa tuli taitettua aika paljon matkoja bussilla. Sieltä on yläkerrasta kiva katsella maisemia, eikä ole yhtään niin tunkkaista kun tubessa. Musta ainakin tuntuu, että metrolla liikkuessa näkee kaupungista vain pieniä palasia, kun bussilla körötellessä oppii hahmottamaan ympäristöä paljon paremmin. Suosittelen kaikille Lontoon kävijöille, onhan punaiset kaksikerroksiset ihan must :) Kaiken lisäksi täällä briteissä, varsinkin Lontoossa kaikki opasteet ja infot on niin viimeisen päälle selkeitä, että jopa minä osaan kulkea paikasta toiseen, jos vähän keskityn suoritukseen!

Laitoin alle erillisen kuvapostauksen. Kuvien asettelu on tällä bloggerilla ihan mission impossible, pahoitteluni siitä, että ne on aina vähän sikin sokin.

Kivaa työviikkoa kaikille :)

LONDON IN PICTURES

London Bridge


St. Paulin katedraali
Annettaisiinko Suomessa pystyttää tivoli kirkon edustalle?
              
                   Covent Garden kaikessa kauneudessaan, joulutohina parhaimmillaan :)


Mieluista kahviseuraa Madame Tussaudsissa
Ja ehkäpä se kuuluisin - Big Ben! 





11 November 2012

HAPPY FATHER´S DAY

Mulla on nyt maailman paras Isä täällä käymässä. Tuossa se kuorsaa ilmapatjalla selkäni takana niin, että pienessä huoneessa liikkuakseni joudun harjoittamaan pientä akrobatiaa. Yritti ensin mennä hotelliin, mutta mitä järkeä siinä olisi lopulta ollut? Kuitenkin matkasi tänne vain kiistelläkseen minun kanssani, miksi siis hukata vuorokauden parhaita hetkiä, jos voin aamuisin ja iltaisin polkea nälkäisenä jalkaa, ja joku jopa kuuntelee kiukutteluani :)

Meillä on epäilemättä ollut muutamia mutkia matkassa, mutta yhtäkään en suoristaisi! Aina tavatessamme vähän huudamme ja intämme ihan tavan vuoksi, ja olemme aina eri mieltä kaikesta vain siksi, ettemme vain vahingossakaan olisi samaa mieltä. En tiedä kumpi meistä keskeyttää enemmän tai kumpi vie itsepäisimmän tittelin. Silti olen isän tyttö.

Ilman isää en osaisi metsästää hirviä (tai siis nukkua päiväunia kodassa, kun muut metsästävät niitä), käydä yksin kalassa tai ottaa barré-otetta kitarasta. En myöskään tietäisi mikä on Trangia tai mitä tehdä, kun veneestä iroaa tulppa, panikoinnin lisäksi. Enkä osaisi säästää sitäkään vähää rahoistani, mihin nyt yllän suurella ponnistelulla. Näiden ja lukuisten muiden välttämättömyyksien lisäksi syvälle mieleen on painunut niin paljon tärkeitä, arvokkaita opetuksia, etten varmaan koskaan opi niitä kylliksi arvostamaan. Ehkä sitten aikuisena.

Ollakseni rehellinen, en myöskään viettäisi vuottani Southamptonissa, ja monta muutakin mieletöntä juttua olisi jäänyt tekemättä, ilman isäni kannustusta. Kiitos näistä kaikista.

Isien rooli on aina ottaa vastuuta, pelastaa pulasta ja kuunnella kiukuttelua. Annetaan kuitenkin tänään vapaapäivä, vaalitaan korvaamatonta. Rauhallista ja onnellista isänpäivää kaikille lukijoille, tuplahalaukset kaikille isille. 

Ja isän mieliksi, terveisin Tinkki.


Isä-tytär-reissu. Hammasten kiristystä, 15-vuotiaan kapinointia ja upea Nizza.
Näillä reissuilla on opittu paljon!

09 November 2012

COMPACT PACKING

Tehtyäni eri pituisia reissuja sinne sun tänne olen sitkeästä vastustuksestani huolimatta oppinut sen, ettei mukaan voi ottaa kaikkea. Olen ainakin omasta mielestäni kehittynyt pakkaamisessa hurjasti: mestari en ole vielä, mutta lähtöpisteestä on tultu jo hurja matka. Sen sijaan, että pakkaan joka päivälle oman kokonaisuuden ja siihen sopivat kengät, laukun ja muut asusteet, yritän jo hyvissä ajoin etukäteen miettiä muutamia pettämättömiä perusvaatteita, joita on sitten helppo yhdistellä keskenään. (Yritän tolkuttaa itselleni, ettei reception-henkilökunta kirjaa päivittäin ylös asiakkaidensa vaatteita, ja tee punaisia huutomerkkejä niiden kohdalle, keillä nähdään sama neule kahdesti).Usein matkalaukkuun päätyy keskenään toimeen tulevat lempparifarkut, takki ja laukku ja yritän sitten näiden ympärille koota garderoobin sen mukaan mitä matkalla on luvassa. Neutraali värimaailma ja hillityt leikkaukset täyttävät vaatekaappini arjessa, mikä helpottaa asujen miksailua kummasti matkallakin :)

Huomenna odottelee aikainen herätys ja suunta kohti Lontoota! Vietämme paikan päällä vain kaksi päivää, joten paljoa en todellakaan tarvitse mukaan. En kuitenkaan ole vielä niin urhea, että taittaisin katumarkkinat, musikaalit ja illalliset samoissa tamineissa, joten yllä mainitsemallani periaatteella laadin parin päivän pukeutumissuunnitelman. Koska en aio taittaa menomatkaa alasti ja päälle sujatavat aamulla tietenkin päivävaatteet, laukkuun ei tarvi survoa ainakaan lyhyellä matikalla kuin NewLookin kaunis peplum-toppi illaksi ja sirot kiilakorot sen kaveriksi. Käytännöllistä ja toimivaa!
Packing compact


05 November 2012

SOUTHAMPTON COMMON

Hyisenkylmää maanantai-iltaa!

Ajattelin postata pari kuvaa viime viikkoisesta kävelylenkistä, mikä virkisti mieltä ja paransi maailmaa hurjasti. Paulan kanssa tarvottiin 12 kilometrin reissu kamerat kaulassa ja luonnosta nautiskellen. Tietty kerrattiin myös viikon painavimmat juorut, mille Erasmus-kiemuroissa ei näy loppua koskaan... Kävimme siis Southampton Commonissa, äärettömän isolla puistoalueella, joka osoittautui kuin satumetsäksi. Lampia, pieniä salapolkuja ja nurmiaukioita loputtomiin! Southampton on puistoisuutensa ansiosta täynnä ihan täydellisiä lenkkimaastoja, melkein mistä tahansa suunnasta löytää jonkun kauniin puisto- tai metsäpolun :) 




Kävelylenkin aikana heräsin siihen, että talvi on tulossa. Juoksupaidat eivät taida enää jatkossa riittää, täytyy kai suunnata Sports Directin tarjousrekeille ja investoida tuulitakkiin, voi harmi. En tiedä mitä olen ajatellut tänne muuttaessani, koska jätin tosiaan kaikki talvitakit ja pipot ja lapas-osastot kotiin. Olin kuullut, ettei ilman kai pitäisi viiletä nollan alapuolelle, ehkä en pitänyt sitä kylmänä? Napakka merituuli saa kuitenkin jo viiden asteen tuntumaan hyiseltä! Varsinkin yön pikkutunteina kotiin tarpominen on aika viiltävä missio. Jatkuva palelemiseni alkaa olla jo yleinen vitsi, kun suomalaisten nähtävästi oletetaan olevan igluissa syntyneitä erämiehiä.







Tämän viikon agendassa on ehdottomasti kuntosalikortin hankkiminen: löysin sopivan salin jo viikkoja sitten, mutten ole nähnyt jäsenyydelle tarvetta tämän kaiken hulinan keskellä. Nyt elämä alkaa kuitenkin rauhoittua ja haluan päästä liikkumaan. Lisäksi, isä tulee pidennetyn viikonlopun visiitille torstaina, ja olen superinnoissani! Ihanaa saada tuulahdus sieltä kotoa (ja kenties myös Reissumiestä ja untuvatakki)! Vietämme isänpäivää tänä vuonna siis Lontoossa :)

 Mukavaa työviikkoa xx




                  










04 November 2012

THE BONFIRE NIGHT


Eilen lauantaina vietettiin iltaa vähän normaalista poikkeavista merkeissä. Briteissä vietetään aina 5. marraskuuta Bonfire Nightia, jonka kunniaksi ympäri maata järjestetään hulppeita ilotulituksia. Tapahtuman historia juontaa juurensa vuoteen 1605, jolloin kyseisenä päivänä hallituksenvastainen salaliitto yritti räjäyttää Lontoon parlamenttirakennuksen hallitsijoineen päivineen taivaan tuuliin, siinä kuitenkin epäonnistuen. Räjähteitä yllätettiin vahtimasta tuolloin Guy Fawkes, jota pidetään koko salaliiton pääpiruna, ja näin juhlaa kutsutaan virallisesti Guy Fawkes Nightiksi. Oli koomista, kun yksi vaihtarikavereistani yritti selittää minulle ilotulituksen tarkoitusta: meni hetki tajuta, että juhlistamme oikeastaan jotain, mikä jäi tapahtumatta! Järkeilin kuitenkin, että räjäytyksen epäonnistumisen lisäksi juhlitaan ilmeisesti silloisen hallituksen ja aateliston pelastumista :D

Salaliittoa ja Fawkesia kuitenkin muistetaan "lämmöllä" vuosittain ja oli upeaa olla mukana tällaisessa perinnetapahtumassa :) Matkasimme junalla kauniiseen Winchesteriin, missä pimeän tullen kaikki viisitoista tuhatta osanottajaa sytyttivät massiiviset tulisoihdut ja kävelimme pitkänä kulkueena pitkin pikkukaupungin katuja kohti suurta stadionia, missä odotti valtava kokko ja huolella rakennettu ohjelma. 

Ilotulitus ylitti kaikki odotukseni, en ole koskaan nähnyt vastaavaa. Valoshow oli suunniteltu yhteen musiikin kanssa ja musiikin dynamiikka näkyi täsmällisesti myös taivaalla. Soittolistaan mahtui klubeilla soitettavia tämän hetken hittejä minkä tahdissa oli kiva heilua varpaat jäässä, mutta mukaan oli ilmeisesti pitänyt herkkien ja typerien Essien riemuksi tunkea myös My Heart Will Go On. Siinä missä muut vaihtarit naureskelivat tilanteen imelyyttä, itsehän nieleskelin kyyneliä katsellen taivaalle ja ikävöiden kaikkia rakkaita. Koko tapahtuma oli selvästi suunnattu pareille ja itseänihän vain kiristi, juuri kun olin heittänyt jäähyväiset taas kuukaudeksi. 

Tapahtumanjärjestäjän roolin porukassamme ottanut Mattias kuitenkin naurahteli nössöydelleni ja tarjoili belgialaisia keksejä ja termarikaakaota kuin lohduttava tarhan täti. Mieli parani ja ilta jatkui sitten taas yksiin Halloween kesteihin :)

P.S Uusien kenkien, sykemittarin ja puhelimeni lisäksi kolmen kuukauden ikäinen kamerani päätti sanoa itsensä irti, joten en takaa tulevien postausten kuvien laatua...












HAPPY HALLOWEEK

...that is finally over! Täällä briteissä Halloween on tosiaan hitusen isompi juttu kun siellä kotipohjolassa eikä  juhla rajoitu vain yhteen iltaan, vaan kyse on tosiaan koko viikon hulinasta :) Päädyin ihan googlettamaan Halloweenin alkuperäistä tarkoitusta, kun se vedetään täällä niin komeasti överiksi. Halloween on siis virallisesti pyhäinpäivän aattona, 31.10 vietettävä juhlapäivä. Muinaiset keltit uskoivat vainajahenkien olevan tuolloin liikkeellä ja siitä käsittääkseni ovat saaneet alkunsa kaikki kurpitsat ja kummitukset. Ja akateeminen opiskelijahan ei koskaan viittaa Wikipediaan.

Putosin Ranskasta keskelle koko Halloween-kaaosta ja kesti hetken tajuta, että nyt se tosiaan on täällä, eikä sitä voi päästä pakoon. Joka ikinen kahvila, putiikki ja yökerho on koristeltu viimeisen päälle huolellisesti ja täytyy kyllä ihailla paikallisten omistautumista. Kaksikerroksinen naamiaisliike muistutti lähinnä Stockan Hulluja Päiviä ollessaan virallisena päivänä iltapäivällä niin täynnä, että maskeista ja muusta rekvisiitasta sai tapella aivan kynsin ja hampain mikäli halusi pukunsa illaksi! Asiakkaat olivat kirjava joukko innokkaita naamioitujia iästä ja sukupuolesta riippumatta, mikä on mielestäni mahtavaa: äidit pukevat itsensä, lapsensa ja miehensä ja kaikille on oma juhlansa :) Opiskelijabileissä oli kiva huomata, että joka ikinen juhlija oli antanut aikaa ja ajatusta puvulleen, Suomessa kun pukeutujat ovat aina takuuvarma vähemmistö!







   









02 November 2012

MOMENTS

Tässä postauksessa on siis kuvakooste Ranskan reissulta, alas kelaamalla löytyy toinen moinen missä vähän pohdiskelen kulunutta viikkoa :)






                       

Erasmus-luksusaamiainen




















SITE DESIGN BY RYLEE BLAKE DESIGNS