LET´S FASHION

Päivä Southamptonissa muuttui aurinkoisesta aamusta sateiseksi trombihurrikaaniksi ja painelin kotiin uudet löydökseni, legginsit (wuhuu, vaan viisi vuotta jäljessä) jalassa niin intoa puhkuen, ettei edes palellut. No paleli, mutta en tullut kiukkuiseksi, mikä on harvinaista. 

Tänään alkoi se muotikurssi, mistä olen täällä aiemminkin höpötellyt. Vaikutti aivan ääääääärettömän mielenkiiltoiselta ja täydelliseltä kurssilta, tuli niin hyvä ja toiveikas fiilis! Mulla kun ei nämä valinnat täällä ole menneet ihan nappiin, kurssien sisällöt ei aina ihan vastaa mun korkeita odotuksia.. Mutta tämäpä ylitti ne :) Sisältö oli omaa koulutustani ajatellen sopivan bisnespainotteinen, mutta tarjoaa silti ihan hurjasti uutta tälle trendinnälkäiselle hömpälle. Imen tästä itseeni mahdollisimman paljon, unelmatyöpaikkani on kuitenkin kiistämättä muotialalla.

Valmistelutyönä kurssille piti tunnistaa syksyn muotiviikoilla vilahdelleita tulevan kevään ykköstrendejä. Kyllä ihan sydäntä raastoi selailla Ellejä, Vogueita ja Marie Claireja tuntikaupalla kahvikupposen ääressä ja välillä nukahdellen... Ihan oikeasti, olin kuin taivaassa, saako joku oikeasti opiskella tätä täyspäiväisesti tai tehdä jopa työkseen!? Aloin jo miettiä, että olenko mä tällä hetkellä oikealla alalla ollenkaan. Jotenkin nuo muotiviikot kiinnostaa enemmän kun satasivuisten tilinpäätösten oikaiseminen. Toisaalta kauppatieteet ei onneksi sulje tulevaisuudessa mitään pois, päin vastoin.

Ajattelin julkaista teille kurkistus kurkistukselta paloja tulevan kevään trendeistä. Osa toki näkyy jo kaupoissa, mutta onhan sinne suunnittelijapuolellekin kivaa välillä vilkaista. Luvassa siis muotiasiaa enenevissä määrin, iskän kannattaa varmaankin lopettaa lukeminen suojellakseen mielenterveyttään ;)

MAKARONILAATIKKO

Syötyäni neljä päivää (yötä) putkeen Subwayssa, Burger Kingissä ja ikuisesti pettämättömässä KFCssä, mieli teki viikon päätteeksi tehdä kunnon kotiruokaa. Ainakin koemaistajan mukaan sain luomuksesta kymmenen pistettä, joten ajattelin jakaa reseptin täällä. Makaronilaatikko on kaikille ennestään tuttu, mutta tein siitä pienen variaation vaihtelun vuoksi. Suosittelen ;) 

En tykkää laittaa mitään tarkkoja määriä ylös, koska itse annostelen aina vähän mielen ja maun mukaan.  Määrät on siis hyvinkin sovellettavissa ja suuntaa antavia!

Tarvitset:

500 g     jauhelihaa

250 g     makaronia

5 dl        maitoa

3            kananmunaa

              FETAA

              AURINKOKUIVATTUJA TOMAATTEJA

              sipulia 

              ripaus juustoraastetta

              mausteita maun mukaan (ite laitoin italian mix, paprikajauhe, suola, pippuri)

Tee näin:

1. Makaronit kiehumaan

2. Pilko sipulit ja laita pannulle kuullottumaan, hetken päästä jauheliha siihen kaveriksi

3. Pilko feta ja aurinkokuivatut tomaatit ja lissa ne ruskistuneeseen jauhelihaseokseen. Laita mukaan mausteet ja anna hautua hetki

4. Kaada jauhelihamössö ja kypsät makaronit lasivuokaan odottelemaan

5. Tee munamaito: Riko kananmunat kulhoon, lisää maito ja sekoita

6. Kaada munamaito vuokaan ja sekoittele tasaiseksi

7. Jos linjat sallii, kuorruta juustoraasteella. Itse käytin mozzarellaa, sopi hyvin fetan ja aurinkokuivatun tomaatin kanssa :)

8. Lykkää koko hommeli uuniin, puolisen tuntia 200 asteessa riittänee. Ota pois, kun laatikon pinta on kauniin värinen ja näyttää makaroonilaatikolta eikä puurolta. 

Noin tunnissa koko homma oli taputeltu ja oli ihan mielettömän hyvää!

BARGAIN: STEPPED TANK

Tapettuani muutamat rotat ja omat jalkani niin pahasti torstain tanssahteluissa, perjantain bile-outfit piti rakentaa lähinnä mukavuuden ja maalaisjärjen kriteereitä noudatellen. 

Asu sai alkunsa siitä, että missään muissa kengissä en enää edes pääse eteenpäin, kun tennareissa. Conssit saivat sitten lopulta seurakseen äskettäin ostamani epäsymmetrisen tanktopin, missä takahelma on aika ronskisti porrastettu. Olin ajatellut topin lähinnä aluspaidaksi tuomaan maustetta muuten tavallisiin asukokonaisuuksiin, mutta maailmanloppua lupailevan vaatekriisin kynsissä se päätyikin  bilemekoksi. Lopputulos ei ehkä ole sitä perinteisintä essiä, mutta tunsin oloni kotoisaksi ja mikä tärkeintä, rennoksi! Tyttömäisillä asusteilla sai vähän tasapainoa muuten aika särmikkääseen kokonaisuuteen.

Vain tulevaisuus näyttää millaiseen käyttöön hankintani yltää. Nahkalegginsit, porrastettu toppi ja joku rempseä löysä päällyspaita ei voi olla huono valinta. Jos olen riittävän rohkea, lisään vielä korkeat korot. Saa nähdä ;)

Topilla oli hintaa peräti 2 puntaa (Primark, ylläri...), legginsejäkään ei ollut hinnalla pilattu ja vyön olen saanut joskus aikoja sitten kaupanpäällisenä jonkun rätin kanssa. Väitän, että päästä varpaisiin lukuunottamatta consseja asukokonaisuus on irronnut alle kahdella kympillä! 

@ THE GYM

Nyt en ole kohta viiteen päivään pistänyt kurkustani alas muuta kuin suht terveelliseksi laskettavaa ruokaa (paria pizzaa ei tietenkään lasketa), enkä varsinkaan juomaa ja olen jopa pystynyt pitämään kiinni liikuntarutiineistani. Ja vitsi, olo on sen mukainen! Massun turvotus laskenut niin, ettei mua enää heti luule odottavaksi äidiksi ja yöllä jopa saa unta, kun ei tarvi katsella niitä liskoja niska hiessä joka yö. Ai että, tätä elämää kaipaan kovasti: hyvää ruokaa, säännöllistä rytmiä ja hoosiannaa huutavia vatsalihaksia :)

Salilla käyminen on mulle edelleen kuntoutuksen ja treenailun välillä tasapainoilua. Heti kun vähän rääkkää alakroppaa, niin polvet alkaa muistutella taakse jääneestä leikkauksesta. Mulla on niitä vahvistavat tietyt mummoliikkeet ohjelmistossa joka kerta, mihin on superrasittavaa käyttää aikaa, kun tuloksista ei ole tietoakaan. Tai ainakin ne on niin hitaita, että hätähousu kyllästyy. Kylmägeeliä vaan ja hammasta purren! Vaikken pelaa futista eikä mun polvet ole mustelmilla, on arpi kuitenkin sen verran ruma ja reidet eri kokoiset, että Niken mainos iskee ja lujaa (ja vaikka mulla on jo someone out there joka tykkää mun polvista).

Musiikki on ihan ehdoton rytmittäjä ja motivoija omalle liikunnalle, joten pistän tähän yhden menevän lempparin. Tänään tuli lämmiteltyä vahingossa 180 sykkeellä kun tää alkoi soimaan. Pönttöpää, kuuntele itseäs äläkä sitä musiikkia.

STORMY WEEKEND

Juuri kun pääsin kehumasta kaunista kevätsäätä Southamptoniin pöllähti viikonloppuna jonkin ties minkä paineen saattelemana HIRMUMYRSKY. Ajatelkaa nyt, kaksi astetta pakkasta ja viisi senttiä lunta (päivän ajan), on sitä huonompiakin syitä perua oppitunnit ja sulkea kirjastot! Puistot tulvivat lapsia ja lapsenmielisiä tekemässä lumiukkoja sellaisesta kuraisesta ohuesta ensilumesta ja innokkaimmat vaihtarit viettivät päivänsä lumisotien. Samalla kuitenkin pukeutumistietoisuudestaan surullisenkuuluisat brittineidit ulkoiluttivat ylpeinä Hollisterin minishortsejaan. Kyllä, kaikki on nyt nähty. Minä ja Paula vedimme verhot visusti kiinni ja olimme tylsiä suomalaisia. Se kolmen viikon Suomessa viettämäni tarvi riitti. 

Kuten kuvista näkyy ilma on jo seljennyt ja yhteiskunta alkaa palata uomiinsa. Silti juoksin tänään koululle hiki hatussa vain kuullakseni, että tuntia on lykätty sääsyistä. Kerran saadun lumisateen kunniaksi näitä vaarallisia sääolosuhteita voi varmaan käyttää tekosyynä vielä toukokuussa. Omasta puolestani saisi tulla muutama pyry lisää, alkaa kouluhommat kasaantua siihen malliin, ettei pari vapaapäivää olisi pahitteeksi.

Siinä ne nyt on, parempi myöhään kun ei milloinkaan: burgundit pöksyt, ei pinkit kuten kuvissa näyttää! Tiukat ja tsäpäkät kun sukkahousut konsanaan, ei kyykkyyn uskalla mennä ettei nappi poksahda, mutta väliäkös sillä ;) Selailtuani vanhoja postauksia asetin itselleni pikkuisen ehdon. Edes pari asua jooko ilman leokuosia tai tuota maailmanpelastaja-jakkua.