WAU MIKÄ
PÄIVÄ, en edes tiedä mistä aloittaa! Tässä siis eilisen postaus, eilen ei voimat riittäneet enää julkaisuun asti :D
Hki-Vantaan päässä päivä alkoi kyllä aivan karmeasti. Tavaraa oli
kissankokoisella ällällä aivan Liikaa, enkä ollut laskenut tavaraongelmille
tuntia ylimääräistä aikaa. Emme löytäneet hallin puolelta mistään vaakaa, jotta
laukkuja olisi voinut etkäteen tasata. Pamautin ne 65kg sitten suoraan
Norwegianin tiskille, eikä palaute ollut kovin mairittelevaa, minulle
tarjottiin jo maksuautomaattia. Halusin sinnitellä, ja tungin käsiksiin osan,
jonka jälkeen ylipainoa oli "vain" 10kg. Onneksi tiskillä oli nuori mies, joka sitten
hymähtäessään tokaisi, että menköön tämän kerran. Se siitä, se hymy pelasti
aamun lisäksi nopeasti laskettuna 90 euroa! Siitä sitten aika suorilta
koneeseen, ruisleivät ehdittiin hakea viemisiksi, molempia meitä pelotti
kuuluisa pullamössöleipä...
Gatwickin päässä meno jatkui aika samanmoisena,
joskin mieli oli jo huomattavasti optimistisempi ja virkeämpi :) Toinen
laukuistani lipui hihnalle, tietenkin, rikkinäisenä vetskari repsottaen ja
matkatavarat pilkottaen. Onneksi se oli laukuista se, johon olin pakannut vain
tarpeistotavaroita kuten laukut ja lakanat (olen kuullut kauhutarinoita
siitäkin, kuinka laukku saapuu hihnalle pikkuhousujen saattelemana!), eikä
mitään ollut ehtinyt pudota. No, siihen sitten äkkiä metsästämään uutta
laukkuvyötä ja köytettiin se Paulan kanssa parhaamme mukaan, mikä osoittautui
mestariteoksi, koska laukku kesti yhtenä kappaleena perille asti. Liikkuminen
oli kyllä kertakaikkisen surkuhupaisaa, ja tunnelmat vaihtelivat itkusta
nauruun varsinkin sitten, kun jouduin luopumaan lentokentän ihanasta
matkatavarakärrystä. Olisin voinut tatuoida otsaani "leveä kuljetus",
ja muutamien metrienkin eteneminen oli vaivalloista. Voin kuitenkin syyttää
vain itseäni, ja olen silti iloinen kaikesta mitä otin mukaan. En siis välttämättä
ole jatkossa yhtään viisaampi. Gatwickista napattiin juna kohti Southamptonia,
ja matka saattoi pian jatkua.
Perille päästyämme päivä täyttyi lähinnä onnenhuokauksista ja yhteisistä ajatuksista siitä, kuinka upea vuosi meillä onkaan edessä. Meidät vastaanotti upea helteinen Southampton ja tuhansien iloisten ihmisten virta, kun kaupungissa on meneillään suuri Boat Show, mikä tuo kaupunkiin vilinää ja vilskettä! Katukuva täyttyi hellemekoista ja ihanista torikojuista, mihin Paulan kanssa päädyttiinkin nauttimaan välipalat ennen päivän viimeistä suurta koitosta. Loistava meal deal, kaksi paikan päällä parilassa valmistettua wrapia limujen kera, 7 puntaa! Sitten sitkeästi kohti viimeistä haastetta. Sinikeltainen huvipuisto, neljä kirjainta. Tietenkin!
Mukaan tarttui oikeastaan kaikki tarpeellinen, ja alle sadalla punnalla pärjättiin, mikä on mielestäni loistava suoritus! Paula joutui muistuttelemaan järjenkäytöstä vain muutaman kerran, ja silti olen tyytyväinen lopputulokseen ;) Laittelen kuvia ja juttuja kodista varmasti heti, kun nämä polttavimmat päivät on vietetty. Ikean jälkeen kotiin, ja pikasiivouksen jälkeen ryhdistäydyimme vielä, tyttöparat, ulkoilemaan. Nappasimme käytävästä mukaan espanjalaisen Luisin, joka sattui olemaan vaihdossa samaisessa koulussa, tuleva luokkatoveri siis! Kävimme syömässä italialaista, ja suuntasimme aivan sokkona ensimmäiselle klubille, Buddha taisi olla nimi. Oli kyllä mielettömän hauskaa! Kerrottavaa olisi vielä miljoonakertaisesti, mutta tässä nyt tärkeimmät. Tänään luvassa shoppailua ja kaupunkiin tutustumista. Ja lepoa.
Uudessa kodissa hymyilyttää :) |
No comments:
Post a Comment