STRUTSIT KAULASSA

Shirt 2nd hand / skirt Noisy May / ankle boots Topshop here / shades Le specs here
Noniin, tosi kesäisillä kuoseilla liikenteeseen ;) Mä bongasin ton strutsikauluksisen (joka ei kyllä ole strutsia) neuleen Mauerparkin kirppiskojusta meidän visiitin viimeminuuteilla ja koin välittömästi rakkautta ensisilmäyksellä. Tähän mennessä se ei ole  vakuuttanut yhtäkään makutuomaria ja voin vaan kuvitella mitä palautetta saan isältä, mutta välillä sitä vaan syttyy mitä oudoimpiin vaatekappaleisiin. Meillä jokaisella (toivottavasti) on se yksi paljettipaita, pupucollege tai juhlahattu, minkä menestykseen kukaan muu ei uskonut? 
Pian strutsi joutuu kaappiin odottamaan vuoroaan, mutta näen jo syksyn, tolppakorkoiset nilkkurit ja pitkän mustan villakangastakin sen hyvinä kavereina. Housutkin ois kivat. Hintaa jäi tinkimisen jälkeen kaksi euroa. 

BERLIN BY NIGHT

Valitettavasti vielä olis pari Berliini-hehkutuspostausta matkalla! Lukiessani tän Oh Berlin, Berlin-postauksen, tuhahdin mielessäni, enkö mä tän paremmin saanut välitettyä kaikkea viikon hauskuutta ruudun läpi? Mutta totuus taitaa olla se, että kahden viikon seikkailuja ei millään pysty tiivistämään - ehkä teidän onneksi. Voi olla, että mun ratkiriemukkaat tarinat huulipunalla vessaan piirtelystä, baarin ovimiesten kanssa nahistelusta tai epämääräisen saksan sönköttämisestä intialaisessa ravintolassa ei sit kuitenkaan viihdyttäisi teitä vuoden 2015 loppuun saakka. 
Berlin by night, mitä mä tykkään/tykkäsin tehdä iltaisin? Reissun aikana sattui niin mahtavat kelit, että parasta oli ehdottomasti istuskella ruohikolla Spreen rannassa, Zalandon toimiston edessä yöhön saakka ja jutella tutuille ja tuntemattomille (entisille) duunikavereille. Tottakai illat hurahti myös baareja kolutessa, aina kuitenkin ehdottoman hyvässä seurassa ja niin, että aamulla kuitenkin kesti päivänvaloa! Klubbailemassa me käytiin harvinaisen vähän: jotenkin tuntui, että puolen vuoden kuulumisten vaihtaminen vaati matalan volyymin ja lasillisen viiniä perinteisen jumputuksen sijaan (vaikka sitäkin mä rakastan).
Kuumina kesävinkkeinä Berliiniin reissaville jäi ehdottomasti Neue Heimatin design-chillailu-baarialue, pussikaljat Spreen rannassa ja mun ehdoton lemppariravintola Dudu.

VAASAN VIKAT

Päivät pitenee, lämpöasteet nousee ja vaatekerrokset vähenee. Kesä on jo ihan ovella, mikä merkkaa montaa asiaa: tentit alkaa olla paketissa, ne kuuluisat oman alan duunit kiven alla, kesäsuunnitelmat levällään kun Jokisen eväät ja rantakuntotavoite siirtyy taas maagisesti ensi vuoteen. Näiden lisäksi vaasalaistuneiden opiskelijoiden paluumuuttoboomi kohti etelää alkaa pian hipoa huippuaan. 
Tää kevät 2015 on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Nimittäin kuluneena viikonloppuna skoolattiin Vaasassa viimeistä kertaa sillä jengillä, kenen kanssa tää etkojen, vätköjen ja jatkojen, piinaavien junamatkojen, maailmanparannusten ja jaloviinan katkuisten iltojen, mutta ennen kaikkea nuoruuden kuohujen täyttämä taival aloitettiin neljä vuotta sitten syksyllä. Musta tuntuu, että vasta äsken me jonotettiin vuoden 2011 lukuvuositarroja ja kirkkaanpunaisia haalareita onnesta soikeana. Mä en muuttais mun opiskeluajasta, tai lähinnä sen kahdesta vuodesta ulkomailla mitään, mut nyt kun maaliviiva Vaasassa alkaa häämöttää en haluaiskaan päästää irti. 
Kun mä neljä vuotta sitten suunnistin yliopistolle hukassa ja nenä kiinni google mapsissa, en tiennyt kuinka siistejä tyyppejä mä tulisinkaan tapaamaan täällä. Olin onnellisen tietämätön aikuistumisesta ja siitä, kuinka nopeasti aika kuluis. Käännän seuraavan sivun hammasta kiristäen ja toivon, että saan meidän pesästä lennettyä nauttia tästä jengistä jatkossakin - kesäterassilla, sattumalta tai kokouspöydän ääressä, aika näyttää. 
Mun opinnot ei suinkaan ole gradua vaille valmiit, mut suuntaan nenäni silti haikein mielin kohti uutta kaupunkia. Stay tuned, tästä ihan pian lisää!
// On Saturday we raised a glass for a four-year journey in Vaasa that is about to end this Spring. God I will miss this people and vibes of being so irresponsible. It all happened too fast. Cannot really put my thoughts into words, won't even try to make it in English. 

A GIRL'S BEST FRIEND

Jacket Levi's / shades Le Specs here / shopper Gina Tricot / sneakers Nike here / dress Forever 21
Yhtä jos toistakin asiaa on tituleerattu naisen parhaaksi ystäväksi: timantteja, suklaata, pikkumustaa, kampaajia ja mitä näitä nyt oli. Mä kuitenkin nostan pelin uudelle levelille väittäessäni, että kyllä naisen paras ystävä (ainakin yksi niistä) on täydellinen takki! Sellainen, minkä voit vetää aamulla minkä tahansa rytkyjen päälle ja silti tuntea olevas valmis valloittamaan maailman. Mä oon nyt omani löytänyt, ja se on toi Leviksen kirppislöytö. Mitä tykkäätte? 
En malta odottaa, kun Suomen valtaa sama valo kuin mikä näissä kuvissa ja Berliinissä oli. Tää sunnuntaipäivä on kyllä erittäin lupaava alku - siks vedänkin nyt tukan nutturalle ja lähden nauttimaan auringosta ja kahvista Iidan kanssa. Adios kaverit! 
// Only sky is the limit for the things that have gained title as girls' best friends: diamonds, chocolate, little black dress, hair stylists, and the list goes on. I would like to bring this topic to the whole new level by claiming that after all, the best friend of a girl (at least one of them) must be a perfect jacket. Kind of jacket that you can pull on whatever horrible outfit and still feel ready to conquer the world. I finally found mine, the second hand bargain by Levi's. What do you think? 
I cannot wait to have the light in these Berlin pics in Finland. This Sunday is such a promising beginning though - which is why I tie my hair up and march out to enjoy the sun and some good coffee with Iida. Adios!

SHOPPAILUKRAPULA

Mä väitän, että meillä kaikilla (naisilla) on se. Se kulkee käsikädessä sukulaisensa biledarran kanssa: joskus sen saa ihan mitättömästä määrästä, korviksista joita ei tarvis, kun taas joskus voi laittaa sataset sileeks hyvällä omallatunnolla, tuntematta pientäkään viiltoa sydämessä  - ei siis mitään logiikkaa. Shoppailukrapula. 
Mä purin juuri Berliininlaukut ristiriitaisissa fiiliksissä: köyhä opiskelija-Essi mietti oliko se nudenpunainen vekkihame kuitenkaan penniensä väärti ja samalla pieni, omahyväinen materialistiminä hymyili leveää hymyä omistaessaan taas jotain niin kaunista. Nyt asiaa pohdittuani, ääni menee viimeiselle ;) Miettiessäni niitä neljää tuntia Forever21:ssa ja kokonaisen kirppisketjun kiertämistä halki Berliinin tukevan nesteytyksen kera, kaikki oli vaivan arvoista. Ai mitenniin isä mun kanssa ei vois elää kukaan mies?
Kaikki voi varmaan yhtyä väitteeseen, että on hyviä ja huonoja shoppailupäiviä ja varsinkin jos  jotain etsii, sitä ei koskaan löydä? Mulla kuitenkin kävi nyt niin, että valitettavan monena päivänä peräkkäin flow oli huipussaan ja mä vaan löysin kaiken mitä etsin ja vähän muutakin. Aivan erityisenä kultakimpaleena bueno Leviksen vintagerotsi, jota oon metsästänyt valehtelematta vuosia. Lisäksi listalla pitkään keikkunut midi-mittainen vekkihame ja rässit kiiltonahkasandaalit saivat raksin ruutuun, ja mun kesä voi alkaa! 
Asukuvia luvassa, kunhan saadaan noi kelit lämpenemään!
// I do claim that we all have it. It goes hand in hand with its relative party-hangover: you sometimes get it from completely trivial buy like earrings you wouldn't really need whereas another day you can burn all your money on something useless without feeling a sting. No logic, it's shopping hangover. 
I just unpacked my Berlin luggage having contradictory thoughts: poor student Essi wondered if the nude pink pleated skirt was worth the pennies after all while small, self-righteous materialist-me was grinning for the joy of bringing home something so pretty. After arguing with both sides for a while, I decided to vote for the latter ;) All the four hours in Forever21 and marching through the whole secondhand chain around Berlin trying to stay well hydrated was worth it. Dad, what do you mean by saying no man could live with me? 
I think we can all agree that there are good and bad days of shooping and especially, you never find what you're looking for. This time, an unfortunate flow hit me a couple of days in a row and I found everything I was looking for and beyond. As a special golden bargain my vintage denim jacket by Levis, the one I've been hunting for years (without a word of a lie). On the side, midi-lenght skirt and rough heels also got ticks in their boxes on my list, and my summer is ready to begin! 
Outfit pics up and coming, as soon as we get some sun here! 

OH BERLIN, BERLIN

Wau mikä reissu mulla olikaan! Parin viikon Berliininkeikasta on nyt palauduttu, ainakin fyysisesti - taisin kuitenkin jättää taas astetta isomman palan sydämestäni Saksaan! Sillä hetkellä kun mä raahasin mun ylipainoista matkalaukkua metroon, haistoin turkkilaisen dönerin toisessa ja epämääräisen pilvenpöllähdyksen toisessa sieraimessani ja kuulin espanjalaisten tutun papatuksen selän takaa, mä oikeasti hengitin syvään ja ajattelin: nyt mä olen kotona. Siitä se se sitten lähti: kaivattu, toivottu, ehkä ansaittukin loma ihmemaahan. 
Reissun aikana syötiin (liikaa), juotiin (liikaa) ja tanssittiin (sopivasti). Arkipäivinä mä yritin kirjoitella mun kandia, mutta jotenkin kummasti ulkomaailma huusi mun nimeä ja löysin itseni harva se päivä milloin mistäkin lounastreffeiltä, taidenäyttelystä tai pikkuputiikista "tauolta". Illat kului surffaillessa kesteiltä toisille, kun yritin mahduttaa kaiken tärkeän noille vuorokauden tunneille, jolloin mun kaverit oli vapaalla. Mä näin mun ikävöimiä ihmisiä ja sain nauraa kyyneleet silmissä pitkästä aikaa. Tuntuu, et mikään mitä tähän postaukseen kirjoitan ei tee oikeutta sille, kuinka ihanaa musta oli tehdä irtiotto paikkaan jota tällä pallolla ainakin tällä hetkellä eniten rakastan. Tuli-niin-tarpeeseen. Pääsin pakoon kaikkea stressiä ja analysointia ja sain elää ihan vaan hetkessä vähän aikaa. 
Kiitokset Ainolle, joka antoi mun nuhjustaa ja aiheuttaa kaaosta kauniissa kodissaan koko kaksi viikkoa. Oot aina tervetullut mun todennäköisesti viiden neliön suihkuttomaan opiskelijaluukkuun missä ikinä asunkin. 

10 BERLIINI-ILOA

Ihmiset ja niiden hersyvä nauru, jota kaipasin.
Se hersyvä nauru & mauttomat jutut & maukas dinner = tukehtuminen, huutonauru.
Kahden euron pikkoloviinit Berliinin yökiskoilta. 
Yössä suunnistaminen ilman määränpäätä.
Neuköllnin loppumattomat kapakat, joihin pääsee koputtamalla ja joita aamuisin ei enää löydä. 
Niin pahalta haiseva tukka, että aamulla herää savunkatkuun ja silti hymyssä suin sitoo suortuvat nutturalle. 
Se fiilis, kun herää huutavaan nälkään ja tietää pääsevänsä mahtavalle brunssille. 
Vessapaperirulla, jonka pakkasin mukaani aamiaispaikan vessasta: minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa. 
Aurinkokävely ja päiväunet.

VAASA

Believe it or not - I'm still alive! It seems that the lack of time and inspiration took over me as I landed to Finland couple of months ago. To be honest I cannot promise to go back posting weekly yet but I give you my word to write every now and then about what's going on. My vision is to start writing more towards summer as life gets clearer, weather better and dresses shorter! 

My life in Vaasa has been quite chaotic lately. As I spent two years of my uni time abroad, I have way too many courses to catch up before graduation. So, I squeezed all of them to this spring as a little extra while I'm also writing my Bachelor thesis. On a paper it looked simple and totally doable - now as the days and weeks just fly by bringing deadlines closer, I can tell it's neither. 

However impossible it seems now, I have couple of unbeatable motivators that hell yes take me through these months:

Berlin - Oh god I miss Berlin and its people. Everytime I'm feeling down I just go back to the pics, music and memories of last summer. It's insane how I then thought it was just normal life with couple of extra open airs and brunches and now would sell my organs to dive back to the times of my life. I can truly say I felt more home in my humble room with just a mattress and best flatmates ever than I feel anywhere else, I'm afraid. At least for a while. Why do we always realize the worth of things just when they are gone? Luckily my yearning will be treated soon with a proper dose of Berlin: I will fly 2nd of April and enjoy the city! Still haven't decided my return flight, I feel I need some Berlin now. 

Helsinki - Yes, surprisingly in Finland but still mysteriously calling me. I decided to pack my things again and move to Helsinki in May, though I don't know where and what for. I can tell my dad is so happy to help in my sixth move of the year! I'm on a job-hunt now, would love to continue doing something across marketing/advertising. Most of my friends have ended up in Helsinki and I have a strong feeling that if my destiny is to stay in Finland, it must be there. I miss people, life and city vibes. I want to buy a cool summer bike. Also, I believe it cannot be only one set of "times of my life" per person on this planet. So, I give it a try and wish for the second one soon.

BLACK & WHITE

Coat Forever21 / bag Zign here / pants H&M / boots Topshop here
Time for an outfit post again - one of the last ones from Berlin I'm afraid! Couple of weeks ago I found this beautiful wool coat at Forever21 to brighten up my everlasting all black (or grey, if I go crazy) outfits. Wasn't sure if I would be brave enough to wear and combine it a lot but actually it turned out just perfect to mix and match with my wardrobe mainly consisting of basic colours. I think it adds up some light, literally, as the view in Berlin has been fairly grey and dark last weeks. What do you think, hit or miss? I really cross my fingers for warm weather in Finland too…
// Pitkästä aikaa asupostausta luvassa - Berliinin viimeisiä viedään! Pari viikkoa sitten törmäsin tähän valkoiseen villakankaiseen takkiin Forever21:ssa ja kotiutin kaunokaisen heti piristämään mun loppumatonta mustien (tai harmaiden, jos meen hurjaksi) asujen liutaa. En ollut ihan varma saisinko yhdisteltyä ja käytettyä takkia tarpeeksi, mutta ilokseni oon huomannut että sitä on täydellisen helppo veivata edestakaisin mun tosi perusväreistä koostuvan vaatekaapin kanssa. Sitäpaitsi, takki tuo mun mielestä oikeasti valoa arkeen, kun maisemat on ollut hiukan harmaat viimeaikoina. Mitäs sanotte, hitti vai huti? Pistän peukut pystyyn lämpimille keleille Suomessa…

MY WORK @ ZALANDO

  From time to time I get various questions about my work at Zalando, so I finally decided to tell a bit more in detail about how I spend my days here in Berlin. In the end, that's the one and only reason why I am here now. First of all check out our new corporate video above - I think it gives quite a nice overview of what we are and do!   Back to the beginning. I came to Berlin exactly ten months ago when I started my internship in offline marketing department. Getting this chance was a dream come true to me, as I had already studied some fashion in the UK alongside my business courses and made my mind about the career within fashion industry. With short notice, I packed my suitcase again and moved to the city I had never been in before.   I work under Sales department in the Nordic offline team consisting of one Swedish, one Norwegian, one Danish and one Finnish employee, me! I am solely responsible for covering Finnish market when it comes to offline marketing activities. Meaning, a lot of responsibility balanced with freedom - jackpot! I appreciate working independently and following my own visions, as a part of the great team of course. And luckily, I ended up working in the best team ever. Working long hours so tightly together makes you kind of family, and that's what they have been to me in all the good and bad! To sum it up, lots of tears but way more laughs along the journey.   What we actually do in offline then? Only sky is the limit. Flyers, on-pack co-operations, offline media buying, and much more. I work a lot together with external partners such as fashion magazines and beauty brands, as well as other internal marketing channels to create multichannel campaigns. Maybe some of you heard about Zalando's treasure hunt in Helsinki? ;) I worked mainly at offline during the first half a year and I still do, but after finishing my initial internship I have been carrying another project within the marketing department from July on too.   The best parts of my work are definitely the awesome talented people, feeling of fashion, dynamic atmosphere and never ending change bringing the perfect pressure I need.   I couldn't be more thankful for my time at Zalando. I learned so much, got to work with so many great people, and the chance to be a part of the exploding success story of Zalando with all its ups and downs - believe me, they were many. To be honest it's killing me to move back to Finland and somehow I cannot give up a thought of returning here soon. We will see :)   Please feel free to comment: it was impossible to summarise this chaotic, fun, intense, awesome year at Zalando that is no doubt among the best ones of my life so far. Actually, please just comment!   P.S. In case someone uses LinkedIn that side of the screen, feel free to drop by on my profile here for more details.

MAY YOUR COFFEE BE STRONG AND MONDAY BE SHORT

I once saw a shirt with the statement "Black coffee speaks for me until 11AM" and still regret the fact that I left it in the store. Mondays, just saying. Today is a kickstart to the completely packed couple of days with never ending to-do list. It's been quite busy at work now as the Christmas season is up and running, and so am I with my Berlin bucket list and other high priority stuff that just takes a big essential slice of my daily free time. 
However, this week is going to be special in many ways. Not only that I'm cleaning tomorrow, I do it for a reason; On Wednesday night I get my two dear Finnish ladies for a proper visit! I'm so excited to have them in my Berlin life and just trying to figure out how to squeeze all the cool places into five days! Master plan is being made, nails being polished and flatmates have been warned.
P.S. Hercules is home safe.
// Bongasin kerran statement T-paidan tekstillä "Black coffee speaks for me until 11AM" ja vieläkin kaduttaa, kun jätin kaupan henkariin roikkumaan. Maanantait, just saying. Tää päivä onkin startti melkoiselle parin päivän puristukselle täyden aikataulun ja loppumattoman to-do listan kera. Töissä on  melkoista hulinaa kun joulusesonki on hurjassa vauhdissaan, kuten myös minä Berlin bucket listan ja monen muun erittäin elintärkeän projektin kera, jotka vaan haukkaa kalenterista ison palan. 
Joka tapauksessa, tää viikko on monella tavalla erityinen. Pelkästään jo siksi että ajattelin siivota huomenna, mutta teen sen äärimmäisen hyvästä syystä; saan keskiviikkona vieraakseni kaksi varsin rakasta naista suoraan Suomesta! Puhkun intoa, ja yritän järkeillä miten saan kaikki siistit paikat mahdutettua muutamaan päivään! Master plan on tekeillä, kynnet lakkauksessa ja naapureita varoitettu. 
P.S. Hercules on turvallisesti kotiparkissa.